"Kautta pikarin ja piiraan", vakuutti Hildebrod, "jos asia minusta riippuisi, niin se nyrhivä kurkunleikkaaja killuisi yhtä korkealla kuin ikinä Haman — mutta antakaa minun ottaa oma aikani. Hänellä on ystäviä meidän joukossamme, sen tiedätte hyvin — ja kaikki, joiden pitäisi auttaa minua, ovat päissään kuin pelimannit."

"Minä tahdon kostoa, — minun täytyy saada se", sanoi Martha, "ja varokaa leikittelemästä minun kanssani".

"Leikittelemästäkö! Mieluummin leikkisin ärsytetyn naaraskarhun kanssa. Sanon teille, mistress, olkaa vain kärsivällinen, kyllä me hänet nappaamme. Minä tiedän kaikki hänen tyyssijansa, eikä hän voi pitkää aikaa pidättyä niistä; ja minä toimitan kaikki loukut vireeseen häntä varten. Te ette voi jäädä oikeuden puutteeseen, mistress, sillä teillä on keinot sen saamiseen."

"Niistä keinoista saavat osuutensa ne, jotka auttavat minua kostossani", lupasi Martha.

"Kylliksi sanottu", arveli Hildebrod. "Ja nyt kehoitan teitä lähtemään meille ja nauttimaan jotakin kuumaa — kolkoksi käy teille täällä yksinänne."

"Lähetän noutamaan vanhaa apuvaimoamme", vastasi Martha, "ja sitäpaitsi asuu täällä tämä vieras herrasmies".

"Hm, hm — vieras herrasmies!" virkkoi Hildebrod, vetäen Nigelin hiukan syrjään. "Luullakseni on kapteeni luonut vieraan herrasmiehen onnen, tehdessään rohkean hyökkäyksen omansa tavoittamiseksi. Voin sanoa teidän arvoisuudellenne — ylhäisyydeksihän en saa teitä puhutella — että satunnainen vihjaukseni teille tänään antamastani suosituksesta luullakseni pani tuon rasvaisen nahka- ja rautaroiston valttaamaan näin karkeasti. Sen parempi teille — saatte rahat ilman appi-ukkoa. Toivoakseni täytätte välipuheen?"

"Oli paha, että sanoitte kellekään mitään niin järjettömästä suunnitelmasta", moitti Nigel.

"Vai järjettömästä! Mitä, luuletteko, että hän ei huoli teistä? Ottakaa hänet kyyneleissään, mies — ottakaa kyyneleissään. Antakaa minun kuulla itsestänne huomenna. Hyvää yötä, hyvää yötä — nyökkäys on yhtä hyvä kuin työkkäys. Minun täytyy ryhtyä sinetitsemään ja lukitsemaan viran puolesta. Mutta tämä julma työhän on haihduttanut kaikki mielestäni — täällä on mr. Lowestoffen lähettämä mies tiedustanut teitä. Koska hän vakuutti asiaansa tuiki kiireelliseksi, niin senaatti pani hänet juomaan vain pari mitallista, ja hän oli tulossa kolkuttamaan kortteeriinne, kun tämä häly nousi. Hei, ystävä, tuossa on master Nigel Grahame."

Vihreään nukkasametti-nuttuun puettu laattahihainen nuori mies, joka näytti soutajalta, lähestyi Nigeliä ja viittasi hänet syrjään, herttua Hildebrodin hyöriessä paikasta toiseen harjoittamassa virkavaltaansa ja pitämässä silmällä ikkunain ummistamista ja huoneen ovien sulkemista. Lowestoffen sanansaattajan viestit eivät olleet aivan hauskoja, hänen kohteliaasti supattaessaan niitä Nigelille. Master Lowestoffe nimittäin rukoili häntä pitämään huolta turvallisuudestaan heti poistumalla Whitefriarsista, sillä loordi ylituomari oli julistanut vangitsemiskäskyn hänen kiinniottamisekseen, ja se aiottiin panna täytäntöön aamulla, käyttäen apuna muskettisotureita sellaisena joukkona, että alsatialaiset eivät rohkenisi sitä vastustaa, jos haluaisivatkin.