"No, onko äiti voittanut?"
"Dora hyvä", sanoin minä kohteliaasti, "kuinka saatat olettaakaan, että voisi olla kysymys voittamisesta?"
"Tuon saattaa käsittää kahdella tavalla", sanoi Dora kiivaasti.
"No, no, älkää nyt riidelkö, lapset", ehätti täti sanomaan hellään ja äidilliseen tapaansa, joka minusta on kovin epämiellyttävä. "Marcus koettaa järjestää asiansa, ja hän antaa meille vastauksen parin päivän kuluttua."
"Milloin aiotte lähteä?" minä kysyin.
"Aivan piakkoin. Kahdentenakymmenentenä päivänä."
"Minä kyllä annan teille varman vastauksen hyvissä ajoin", sanoin minä.
Saattaessani heitä portaita alas, kuulin ovea avattavan käytävän toisessa päässä, ja kun käännyin katsomaan, näin Carlottan pistävän ulos kauniin päänsä katsellakseen vieraita. Viittasin hänelle kiireisesti, että hänen piti hävitä, ja täti ja Dora poistuivat aavistamatta mitään. Heidän pois vierivien vaunujensa töminä oli musiikkia minun korvissani.
Carlotta syöksyi ulos huoneestaan kintereillään neiti Griggs, joka pani vastalauseensa tätä menettelyä vastaan.
"Kutka nuo hienot naiset olivat?", hän huudahti ja otti minua käsivarresta.