"Minä en välitä", minä huudahdan, ihmisistä enkä perkeleistä, Polyphemus! Kas niin, tyhjennä maitomukisi, niin minä tyhjennän pulloni! Samppanja tuoksahtaa hyasintilta. Sitä en ole ennen huomannut. Carlottan hiuksissa on orvokin tuoksu, mutta hyasintin haju lähti hänen paljaista nuorista käsivarsistaan hänen kietoessaan ne kaulaani — ja hänen ihonsa oli kuin silkkiä. Carlotta on viinissä viehätyksineen ja nauruineen ja nuoruuksineen, ja minä juon Carlottaa.

"Minne minut tempaatkaan valloissasi, Bacchus, aivan?"

Siihen uuteen valtakuntaan, silmäpuoliystäväni, missä en vielä milloinkaan ole ollut! Haukotteletko sinä? Onko sinun ikävä? Minä sinkautan, mitä on jäljellä lasissani, hänen avoimeen kitaansa. Hän karkaa pois sihisten ja päristellen, ja minä painaudun tuolini selkänojaa vastaan pakahtumaisillani nauruun — — —.

Lokak. 2 p,

Minulla on ollut helvetillinen päänsärky koko päivän herättyäni kello kuusi ja silloin kömmittyäni vuoteeseen. Huomaan, että Pommery ja Greno eivät ole puolijumalia ollenkaan, vaan aivan yksinkertaisesti eräänlaisen alkoholin hankkijoita, jota on ymmärtämätöntä nauttia litrallinen silmäpuolikissan seurassa kello kolme aamulla.

Mutta minä en kadu sitä. Jos esiinnyin mielettömästi eilen illalla, niin sitä parempi. En enää taistele sitä vastaan, mikä ei ole vältettävissä, kun se esiintyy maallisten asiain ylimmän ilon muodossa. Sillä — raittiina ja totuudenmukaisesti puhuen — minä rakastan häntä rajattomasti.

Lokak. 6 p.

Huomenna hän tulee kotiin. Antoinette ja minä ponnistelemme valmistaaksemme hänelle juhlallisen vastaanoton. Tuo kunnon nainen on täyttänyt koko huoneen kukilla ja — tunkeutuen Stensonin toimialalle — hän on hangannut huonekaluja ja kirjanseluksia ja hopeita ja pannut puhtaat uutimet ikkunoihin ja pessyt ja kiillotellut, niin että minä lopulta en uskalla astua enkä istua — niin minua pelottaa ylen puhtaan kotini tahraantuminen.

"Yhden seikan olette unohtanut, Antoinette", minä huomautin pilkallisesti. "Olette unohtanut sirotella portaille orjantappuralehviä."

"Tahtoisin itse paneutua pitkälleni sinne rakkaan enkelin jalallaan tallattavaksi", Antoinette virkkoi.