Kuten ainakin noudattaen välittömästi hetken vaikutelmaa hän laski molemmat kätensä polvilleni, kumartui eteenpäin ja katseli minua ihastuneena.
"Ah, olenko minä teistä todellakin kaunis?"
"Te olette maailman kaunein ja lumoavin olento, Carlotta."
"Nyt tiedän sen varmasti, varmasti, varmasti", hän huudahti haltioissaan, "Te ette ole koskaan sanonut sitä ennen, Seer Marcous rakas, ja minun täytyy suudella teitä."
Estin hänet sitä tekemästä laskemalla käteni hänen pehmeille olkapäilleen.
"Ainoastaan siinä tapauksessa, että lupaatte mennä naimisiin minun kanssani."
"Tietysti", sanoi Carlotta.
Hän sanoi sen niin ajattelemattomasti ja kevytmielisesti, kuin olisin pyytänyt häntä ulos kävelemään. Taaskin tunsin omituisen tuskanpistoksen. Viime aikoina olin hulluudessani usein kuvitellut mielessäni tätä kohtausta; kuinka sulkisin ihanan nuoren olennon syliini, kuinka päihtyisin hänen lumousvoimastaan ja kuinka hehkuvin sanoin tunnustaisin intohimoni. Mutta jumalat olivat päättäneet toisin. Ei minkään kveekarinaisen kihlajaissuudelma saattaisi olla puhtaampi. Vereni kuumehehku jäähtyi, ja tunnustus takertui huulilleni.
Kuka ja mikä on hän, jota minä rakastan? On ollut päiviä, jolloin hänen syvät silmänsä ovat tenhoten houkutelleet minua, jolloin hänen ruumiinsa on kiehtonut minut Venusvuoren lumoukseen, lumoukseen, jota vastustaakseni minun on täytynyt ponnistaa kaikki voimani. Mutta kun tänä iltana otan ratkaisevan askeleen ja pyydän häntä omakseni elämämme loppuun saakka, niin hän suostuu myöntyväisesti kuin tietämätön lapsi, ja hänen viattomuutensa nousee voittamattomaksi muuriksi välillemme. Milloin opin hänet ymmärtämään?
Oli miten oli, arpa on heitetty. Tämän illan tapahtumat ovat jouduttaneet kohtaloamme. Luultavasti Hamdi ei kykene ryöstämään häntä minulta. Tämä naimisiinmeno on turha suojelustoimenpide. En ollenkaan tiedä, mitä kansainvälinen laki säätää tällaisissa tapauksissa — mutta ainakin hänelle siten tulee täysin turvattu asema. Ei mikään maallinen voima sitten saata riistää häntä minulta. Laupias taivas! Kun vain ajattelenkaan, että hän saattaisi kadota minun elämästäni, nousee kylmä hiki otsaani. Kuinka voisin elää ilman häntä, lasta, lumoojatarta, perhosta?