Antoinette ei sanonut mitään; mutta hänen suupielensä nytkähtelivät naisten tapaan.
Täksi yöksi hänestä siis oli pidetty huoli. Minulta pääsi helpotuksen huokaus. Huomenna salapoliisin piti ryhtyä hakemaan ilmoihin haihtunutta Harrya. Hyvä oli, että Carlotta muisti hänen sukunimensä — se teki etsiskelyn paljon helpommaksi. Sytytin paperossin ja avasin sanomalehteni.
Joku minuutti sen jälkeen tuijotin pelästyneenä ja pettyneenä eteeni.
Harry oli löytynyt. Tässä ei voinut olla kysymys mistään erehdyksestä.
Harry Robinson nuorempi, Robinson ja Kumpp. toiminimen osakas. Oli
tosiaankin turhaa hakea apua salapoliisilta. Harry oli ampunut itsensä
South Westernin hotellissa Southamptonissa.
Olen lukenut sanomalehtiuutisen moneen kertaan. Ei epäilystäkään, että tämä on sama Harry.
Ihmisen tiet ovat käsittämättömät. Ihminen, joka houkuttelee tytön itämaisesta haaremista, pukee hänet kauhistuttavaan pukuun, vie hänet salaa laivaan, missä hän pitää hänet lukkojen takana eikä välitä hänestä ollenkaan, pistää hänet ilman lippua ja ilman rahoja Lontooseen menevään junaan, menee sitten tiehensä ja ampuu itsensä kuoliaaksi. Mitä järkeä siinä on?
Minä en tunne hitustakaan myötätuntoa Harrya kohtaan. Moinen itsekäs poikanulikka. Hänen olisi pitänyt ampua itsensä vuosi sitten. Hänen menettelynsä ei ole puolustettavissa. Millä tavalla minun hänen mielestään pitää ilmoittaa asia Carlottalle? Hänen itsekkäisyytensä on kauhea. Siellä hän makaa kaikessa rauhassa South Westernin hotellissa, eikä Carlottalla suorastaan ole vaateriepua yllään, koska hänen hirvittävät pukimensa on heitetty likasäiliöön. Kenen hän luulee antavan Carlottalle ruuan ja asunnon ja punaisen puvun? Minkälaiseksi hän luulee petetyn tyttöparan kohtalon muodostuvan? En koskaan elämässäni ole kuullut puhuttavan kyynillisemmästä itsemurhasta.
Olen kulkenut edestakaisin tuntikausia, nauranut ja kiroillut ja potkinut rikki kallisarvoisen Muratorini kannet. Olen kysynyt itseltäni, kumpiko on joutunut oikealta tolaltaan, maailmako vaiko minä itse. Yksi seikka on näet selvinnyt minulle — Carlotta on täällä, ja tänne hänen täytyy jäädä.
Miten tuhoavasti se vaikuttaneekin elämäni säännölliseen rauhaan, täytyy minun ottaa Carlotta turviini. Mitään apua ei ole.