"Rikas hänen pitäisi olla. Selviytyäkseni hänestä sain maksaa tuhat puntaa. Senkin kaljupäinen roisto!"
"Hän on hirveän huono ihminen", sanoi Carlotta vakavasti.
"Minä pelkään, että herra Pasquale on 'hirveän huono'", sanoin minä huvitettuna. "Mitä sinä olit tehnyt Aleppossa?"
"Siitä ei puhuta", sanoi hän.
"Kaikki englantilaiset, jotka matkustavat Syyriaan, ovat hyvin huonoja ihmisiä", huomautti Carlotta.
"Mistä te sen tiedätte?" kysyin minä.
"Hoh, minä tiedän sen vain", vastasi Carlotta keikauttaen päätään.
"Ystäväni", sanoi Pasquale sytyttäen paperossinsa, "minä olen matkustellut paljon Itämailla ja minulla on ollut siellä tavattoman monta seikkailua; ja minä voin vakuuttaa sinulle, että mitä itämaalainen nainen ei tiedä, sitä ei tarvitsekaan tietää. Kehdosta hautaan asti he kohdistavat sekä ruumiinsa että sielunsa kaikki voimat kahteen elämänkysymykseen: ruuansulatukseen ja sukupuolikysymykseen."
"Mikä on sukupuoli?" kysyi Carlotta.
"Se on luomakunnan suuri erehdys", sanoin minä.