"Minä pidän hänestä", Carlotta sanoi. "Hän on kiltti vanha nainen."
"Vanha nainen! Mitä kummaa te tarkoitatte?" Minä todella hämmästyin.
"Hänhän on nuori."
"Puh!" tokaisi Carlotta. "Hän on neljänkymmenen vuotinen."
"Sitä hän toden totta ei ole", minä huudahdin. "Hän on monta vuotta nuorempi minua."
"Hän ei tahtonut sanoa, kuinka vanha hän on."
"Kysyittekö te hänen ikäänsä?"
"Ky-ysyin." Carlotta sanoi. "Minä olin niin kohtelias. Ensin minä kysyin, oliko hän naimisissa. Silloin hän vastasi olevansa. Sitten minä kysyin, millainen hänen miehensä oli. Silloin hän sanoi, että sitä hän ei tietänyt. Eikö se ollut omituista? Miksi hän ei tiedä sitä, Seer Marcous?"
"Se on yhdentekevää", minä sanoin, "jatkakaa kertomustanne siitä, kuinka kohtelias te olitte!"
"Sitten minä kysyin, kuinka monta lasta hänellä oli. Hänellä ei ollut lapsia ollenkaan, sanoi hän. Minä sanoin, että minun kävi häntä sääliksi. Ja sitten minä sanoin: 'Minä olen kahdeksantoista vuotinen, ja minä tahdon mennä naimisiin niin pian kuin mahdollista ja saada lapsia. Kuinka vanha te olette?' Mutta siitä hän ei tahtonut puhua. Silloin minä sanoin: 'Teidän täytyy olla minun äitini ikäinen, jos hän olisi hengissä.' Sitten minä sanoin koko joukon muuta hänen miehestään, mutta minä en muista kaikkea. Niin, mutta kohtelias minä olin."
Hän hymyili katsoen minuun ja kerjäsi kiitosta. Minä pidätyin lausumasta ankaraa moitetta ajatellessani, että hän haaremin tapojen mukaan oli ollut "hyvin kohtelias." Mutta Judith parkani! Jokainen viaton kysymys oli ollut kuin veitsenpisto. Hänen miehensä: kaunis konna, joka oli vietellyt hänet ottamaan eron, nainut hänet ja kahden onnettoman vuoden jälkeen jättänyt hänet särjettynä ja murtuneena; lapsensa: ne olisivat suloistaneet hänen elämänsä, ja enkö minä tietänyt kuinka hän oli halunnut sellaisia? Hänen ikänsä: ainoastaan hyvin onnellinen, naimisissa oleva nainen asettuu välinpitämättömäksi siitä, että neljäskymmen on täyttymässä, ja vieläpä hänkin tekee sen levoton uhman tunne mielessään. Ja suloinen, julkea nuori olento sanoo: "Minä olen kahdeksantoista vuotinen; kuinka vanha te olette?"