CAJUS. Sine tolva, vee teme kirja herra Hughi tyke: parbleu, miekkahaasto. Mine leikka hene kaula poikki puistoss; mine opeta se kapinen pappi-tolva piste hene nokka joka paikka. — Sine saa menne; ei on hyve ett sine jee tenne; — parbleu, mine leikka hene kaikki kivet; parbleu, henell ei jee kivi heitte koira peell.
(Simppeli menee.)
R. REIPAS. Hyväinen aika, hänhän vain puhuu ystävänsä puolesta.
CAJUS. Se teke hene hyve: eikös te sano minull ett minu pite itse pite Anna Paaso? Parbleu! Mine löö pee poikki se pappi-tolva, ja mine ole keskenyt se Sukkinaha isende mitta meiden meekat. — Parbleu, mine itse takto miss Anna Paaso.
R. REIPAS. Tyttö rakastaa teitä, tohtori, ja kaikki kyllä käy hyvin. Pitäähän antaa ihmisten jaaritella, hemmetissä!
CAJUS. Rugby, tule minu kanss hovi. — Parbleu, jos mine ei saa Anna Paaso, niin mine heitte teiden peekallo ovi kautt ulos. — Seura minu kintu päräss, Rugby.
(Cajus ja Rugby menevät.)
R. REIPAS. Annas, aasin päätä saat vielä itse kantaa — Ei, minä tunnen Annan mielen tässä kohden; ei yksikään nainen Windsorissa tunne niin Annan mieltä kuin minä tunnen, eikä kukaan osaa häntä niin pidellä kuin minä osaan, Jumalan kiitos.
FENTON (ulkoa). Onko siellä ketään? Hoi!
R. REIPAS. Kuka siellä, tiedämmä? Sisään toki! Sisään!