CURTIS. Nyt on valkea tehty; kerro nyt, Grumio hyvä, jotakin uutta.
GRUMIO. No niin: (Laulaa.) "Hih, Hannu, hei, Hannu!" ja niin paljon uutta kuin tahdot..
CURTIS. Niin, sinulla on ne ainaiset kolineesi.
GRUMIO. Laita siis tulta, sillä kylmä minua hirveästi kolii. Missä on kokki? Onko illallinen valmis, onko talo siistitty, onko kaislat lattialla,[12] onko hämähäkin verkot poistettu, onko palvelijoilla uudet parkkumit ja valkeat sukat ja kaikilla käskyläisillä häävaatteet yllä? Onko tuopit pesty ja jumprut puhtaat, verhot paikoillaan ja kaikki kunnossa?
CURTIS. Kaikki reilassa; siis, sano nyt jotakin uutta.
GRUMIO. Ensiksikin tiedä, että hevoseni on väsynyt; ja että herrani ja rouvani ovat lentäneet toinen toisensa niskaan.
CURTIS. Mitä?
GRUMIO. Niin, satulasta nurinniskoin rapakkoon; ja siihen liittyy eräs tarina.
CURTIS. Mikä? Sano, hyvä Grumio.
GRUMIO. Tänne korvasi!