ANNA.
Ei, ei totta!
HOVINAINEN.
On, totta! Kuningattareks ei mieli?
ANNA.
Ei, vaikka koko mailman saisin.
HOVINAINEN.
Vaikk' olen vanha, viisipennisellä
Mun ostaa kuningattareksi vois.
Mut entä herttuatar? Oisko voimaa
Sit' arvon kuormaa kantaa?
ANNA.
Eikä oisi.
HOVINAINEN.
Siis heikko teill' on ruumis. Tinkikäämme:
Jos nuorna kreivinä ma tulisin,
Punastuin suostuisitte. Selkänne
Jos tät' ei kuormaa kestä, ette koskaan
Saa poikalasta.
ANNA.
Mitä rupatatte!
Uudelleen vannon: kuningattareksi
En tulla tahtois koko maailmasta.
HOVINAINEN.
Mut pikku Englannista ehkä sentään
Te myöntyisitte. Minä suostuisin
Carnarvonshirestäkin,[7] vaikka kruunuun
Ei muuta kuuluisikaan. Kas, ken tulee!
(Lord kamariherra tulee.)
KAMARIHERRA.
Huomenta, naiset! Mitä maksaa kuulla
Puheenne salaisuutta?