NORFOLK.
Cranmer tuo
On kelpo mies: on paljo vaivaa nähnyt
Kuninkaan tähden.
SUFFOLK.
Pian tuleekin
Hän arkkipiispaksi.
NORFOLK.
Niin kai.
SUFFOLK.
Niin, varmaan.
Kah, kardinaali —
(Wolsey ja Cromwell tulevat.)
NORFOLK.
Kas, kas, kuink' on kiivas!
WOLSEY.
Te kuninkaalle annoitteko, Cromwell,
Tuon käärön?
CROMWELL.
Makuuhuoneess', omaan käteen.
WOLSEY.
Katsoiko sisällystä?
CROMWELL.
Heti mursi
Hän sinetin, ja minkä ensin näki,
Sen vakavana luki; mielenkiinto
Kuvastui kasvoissa. Hän käski teidän
Odottaa häntä täällä aamusta.