HERTTUATAR.
Mua neuvo unhottamaan itseäni!
Kun muistan, että vaimos olen, Gloster,
Ja sinä prinssi, maamme protektori,
Niin näyttää minusta, ett'ei mua pitäis
Näin pilkkaan puettuna kuljettaa,
Paperit seljässä, ja kintereillä
Tuo roskajoukko, jolle kyyneleeni
Ja syvät huokaukseni vain on huviks.
Jalkaani hellää kivi julma leikkaa,
Ja kun se sattuu, nauraa kade kansa
Ja ilkkuu: "Katso etees, mihin astut".
Oi, Humphrey, voinko kestää tätä herjaa?
Kuink' enää maailmaa voin katsella,
Ja päivän ihailua onneks luulla?
Ei, pimeys valoni, yö päiväni,
Ja komeuteni muisto kauhuni!
Sanonpa joskus: olen Humphreyn vaimo,
Ja hän maan hallitsija on ja prinssi;
Mut moinen prinssi, moinen hallitsija,
Ett' oheen jäi, kun vaimo-raukkansa
Ivaksi tehtiin, kummitukseks, jota
Jokainen joutojortti sormin näytti.
Sävyinen ole vain, mua älä häpee,
Älä huoli mistään, kunnes surman säilä
Sun tapaa, niinkuin pian käy. Näet, Suffolk,
Tuo, joka kaikki kaikessa on hälle,
Min vihoiss' olet sinä ja me kaikki,
Ja York, ja jumalaton pappi Beaufort,
Ne kaikk' on sulle paulan pauloneet,
Ja siihen istut, liehu miten tahdot.
Mut älä pelkää, kunnes kiinn' on siipes,
Äläkä vihamiestäs estää koita.
GLOSTER.
Ah, Noora, vaiti! Harhaan ihan tähtäät.
Ei syytön kaula kesken katkea.
Sadasti suurempikin vainojoukko,
Ja vaikk' ois jokaisella sadan voima,
Ei mitään vaaraa tuottaa vois, niin kauan
Kuin vakaa olen, vilpitön ja syytön.
Mun pilkastako pitäis sinut päästää?
Ei siitä herjas puhdistuis, mut minä
Lain rikkojaksi voisin pian tulla.
Paras on apu, Noora, tyyni mieli;
Siis sydämmelles neuvo malttamusta:
Tää kummastus ei monta päivää kestä.
(Airut tulee.)
AIRUT. Minä kutsun teidän ylhäisyytenne hänen majesteettinsa parlamenttiin, joka pidetään Buryssä ensimmäisenä päivänä tulevaa kuuta.
GLOSTER.
Mun mieltänikö ensin kysymättä?
Salaista tointa! — Hyvä, kyllä tulen.
(Airut menee.)
Hyvästi, Noora! — Herra sheriffi,
Valtuuden mukaan häntä kohdeltakoon.
SHERIFFI.
Mun valtuuteni, herttua, tähän päättyy;
Ja sir John Stanleylla on käsky viedä
Nyt hänet Manin saareen mukanaan.
GLOSTER.
Te, sir John, vaimoniko vartijaksi?
STANLEY.
Niin, sain sen toimen, armollinen herra.