SUFFOLK.
Kavala Warwick Buryn miesten kanssa
Mua miekoin ahdistavat, majesteetti.
(Kansanjoukko meluaa ulkona. Salisbury palaa.)
SALISBURY (ulkona olevalle kansalle).
Seis! Kuninkaalle kerron pyyntönne. —
Näin, herra, sanoa mun kansa käskee:
Jos Suffolk ei saa heti surmaansa,
Tai häntä Englannist' ei karkoiteta,
Niin linnastanne riistävät he hänet
Ja vitkaan kiduttavat kuolemaan.
Sanovat, että hyvän Humphrey-herttuan
Hän surmas; sanovat myös pelkäävänsä,
Ett' ehkä majesteetinkin hän surmaa.
Siis rakkkaast' alamaisen innosta, —
Ei uhkan halust', eikä niskoittelun,
Ikäänkuin vastustaa teit' aikoisivat, —
He hänen karkoitustaan vaativat.
Sanovat, hengestänne huolehtien,
Ett', armonne jos tahtois nukkua
Ja käskis, ettei häiritä sais teitä
Vihan tai hengenmenon uhalla,
Niin, tästä kiellostanne huolimatta,
Jos näkisivät kyyn, mi hankokielin
Pujahtais salaa majesteetin päälle,
Olisi pakko teidät herättää,
Niin ettei vaarallista unen härmää
Tuo surmamato iki-uneks muuttais.
Siis kiellon uhallakin aikovat,
Jos tahdotte tai ette, teitä kaita
Moisilta käärmeiltä kuin viekas Suffolk,
Jonk' onneton ja myrkyllinen pisto
Setänne hengen salaa vei, jok' oli
Tuhansin kerroin häntä arvokkaampi.
KANSA (ulkona).
Kuninkaan vastaus, lord Salisbury!
SUFFOLK.
Kyll' uskon, että raaka roskajoukko
Voi moisen sanan kuninkaalle laittaa;
Vaan te, mylord, sen asioita käytte
Vain loistaaksenne puhetaidollanne.
Mut muuta kunniaa ei Salisbury saanut,
Kuin sen vain, että luona kuninkaan
Kävi padanpaikkurien lähettinä.
KANSA (ulkoa).
Kuninkaan vastaus, taikka sisäänmeno!
KUNINGAS HENRIK.
Salisbury, sana viekää, että heitä
Hellästä huolenpidostaan ma kiitän,
Ja vaikk'ei mua kehoittaneet oiskaan,
Niin tehdä aion mitä vaativat.
Suffolkist' olen totisesti aina
Tuhoa kruunulleni aavistanut.
Siis vannon nyt sen majesteetin kautta,
Jonk' olen halpa edustaja vain:
Hän kauemmin kuin kolme päivää älköön
Tät' ilmaa saastuttako hengellään,
Jos elää tahtoo!
KUNINGATAR MARGAREETA.
Rukoilen tuon hyvän.
Suffolkin puolesta.
KUNINGAS HENRIK.
Et ole hyvä,
Jos Suffolkia sanot hyväksi.
Vait, sanon; hänen puolestaan jos puhut,
Niin vihaani vain lisäät. Sanassani
Jo yksin sanotussa pysyisin;
Mut kun sen vannoin, on se järkkymätön. —
Jos kolmen päivän päästä sinut nähdään
Maatilkulla mun hallitsemallani,
Niin mailma henkes lunnaiksi ei riitä. —
Tule, Warwick, hyvä Warwick, tule mukaan!
Minull' on suurta sulle ilmaistavaa.
(Kuningas Henrik, Warwick, loordit y.m. menevät.)