BARDOLPH.
Niin, parittain kuin Newgaten vangit.
EMÄNTÄ.
Armollinen herra, kuulkaa minua.
PRINSSI HENRIK. Mitä sanot, rouva Vilkas? Kuinka miehesi voi? Minä pidän hänestä, hän on kunnon mies.
EMÄNTÄ.
Armollinen herra, kuulkaa minua.
FALSTAFF.
Ei, anna hänen mennä ja kuule minua.
PRINSSI HENRIK.
Mitä tahdot, Hannu?
FALSTAFF. Tässä illalla nukahdin tuonne seinäverhon taakse, ja silloin pantiin taskuni puhtaiksi. Tästä talosta on tullut porttola; täällä pannaan puhtaiksi ihmisten taskut.
PRINSSI HENRIK.
Mitä olet kadottanut, Hannu?
FALSTAFF. Uskotko, Heikku? Kolme tai neljä velkaseteliä, joista kukin oli neljänkymmenen punnan arvoinen, ja lisäksi isoisäni sinettisormuksen.
PRINSSI HENRIK.
Joutava juttu; tuskin kahdeksan pennin asia.