FALSTAFF.
Kaunista! Oivaa! — Suurust', eukko, hoi!
Tää krouvi jos ois rumpunani, oi!
(Menee.)
NELJÄS NÄYTÖS.
Ensimmäinen kohtaus.
Kapinallisten leiri lähellä Shrewsburyä.
(Percy, Worcester ja Douglas tulevat.)
PERCY.
Niin, uljas skottilainen! Jos ei totuus
Näin hienoon aikaan tuntuis imarteelta,
Niin Douglas sais sen kehun, ettei ykskään
Tään ajan leimaamista sotureista
Niin ole täysin käypä kautta maiden.
En taida, jumaliste, imarrella;
Lipoista kieltä vihaan; sen vaan sanon:
Sydämmessäni teill' on etusija.
Sanani uskokaa; mua koetelkaa.
DOUGLAS.
Niin, kunnian sa olet kuningas.
Maan pääll' ei mahtimiestä, jot' en minä
Nykisi parrasta.
PERCY.
Niin, oikein! Hyvä! —
(Sanansaattaja tulee, tuoden kirjettä.)
Mit' ompi sulla? — Voin vaan kiittää teitä.
SANANSAATTAJA.
Tää kirje isältänne.