(Percy tulee.)
PERCY.
Sin' olet Henrik Monmouth, jos en pety.
PRINSSI HENRIK.
Niin puhut, kuin jos kieltäisin sen nimen.
PERCY.
Min' olen Henrik Percy.
PRINSSI HENRIK.
Näen siis uljaan
Sen nimellisen kapinoitsjjan.
Min' olen Walesin prinssi; sinä, Percy,
Mun kanssan' enää kunniaa et ja'a:
Kaks tähteä ei yhtä rataa kulje,
Yks Englanti ei kärsi kahta valtaa,
Ei Henrik Percyn sekä Walesin prinssin.
PERCY.
Ei, Henrik, ei; nyt toisen meistä tullut
On kuolinhetki. Suokoon luoja, että
Sun sotamainees ois niin suur' kuin minun!
PRINSSI HENRIK.
Ennenkuin erotaan, se suuremp' on;
Ja kaikki maineen kukat kypäristäs
Ma riistän oman pääni seppeleeksi.
PERCY.
En pöyhkeyttäs enää kestää jaksa.
(Taistelevat.)
(Falstaff tulee.)