KUNINGAS HENRIK. Ei ole Ranskassa tyttöjen tapana suudella ennenkuin ovat naimisissa, sitä kai hän tarkoitti?
ALICE. Oui, vraiment.
KUNINGAS HENRIK. Oi, Katri! Turhat tavat kumartuen väistyvät suurten kuningasten tieltä? Rakas Katri, sinua ja minua ei voi kytkeä maan tapojen heikko aidake; me olemme tapain määrääjät, Katri; ja vapaus, joka kuuluu meidän arvoomme, tukkii suun kaikilta moitiskelijoilta, niinkuin minä tukin sinulta, kun tahdot voimassa pitää noita maasi tekosiveitä tapoja ja kieltää minulta suutelon. Kas niin, ole kiltti ja tottele! (Suutelee häntä.) Sinun huulissasi, Katri, on tenhovoimaa; niiden metinen kosketus on kaunopuheisempi, kuin koko Ranskan neuvoskunnan kielet, ja ne saisivat Englannin Henrikin pikemmin taipumaan kuin hallitsijain yhteinen anomuskirja. Tässä tulee isänne.
(Kuningas Kaarle ja Isabella, Burgund, Bedford,
Gloster, Exeter, Westmoreland ja muita Englannin ja
Ranskan ylimyksiä tulee.)
BURGUND. Jumala varjelkoon teidän majesteettianne! Kuninkaallinen serkkuni, opetatteko meidän prinsessalle englanninkieltä?
KUNINGAS HENRIK. Arvoisa serkku, tahtoisin opettaa hänelle, kuinka suuresti häntä rakastan, ja se on hyvää englanninkieltä.
BURGUND.
Eikö hän ole herkkä oppimaan?
KUNINGAS HENRIK. Kielemme on karkeaa, eikä luonteenikaan ole lempeä, niin että, kun minulle ei ole suotu imartelun ääntä eikä sydäntä, en voi hänessä niin loihtia esiin lemmen henkeä, että se ilmestyisi oikeassa hahmossaan.
BURGUND. Suokaa anteeksi pilani rohkeus, jos vastaan tuohon. Jos tahdotte sitä hänessä esiin loihtia, niin on se tapahtuva ympyrän kehässä; jos mieli loihtia hänessä esiin lempi oikeassa hahmossaan, niin tulee sen ilmestyä alastomana ja sokeana. Voitteko siis häntä, tyttöä, jota vielä kainouden neitseellinen ruusunpuna purppuroi, moittia siitä, että hän omassa alastomuudessaan ei siedä nähdä alastonta, sokeaa poikaa? Siihen ehtoon, hyvä prinssi, olisi tytön todellakin liian vaikea suostua.
KUNINGAS HENRIK.
Kuitenkin he ummessa silmin suostuvat, kun lempi on sokea ja kiusaa.