BURGUND.
Heille on anteeksi annettava, jos eivät näe mitä tekevät.
KUNINGAS HENRIK.
Siis, prinssi hyvä, opettakaa serkkuanne umpisilmin suostumaan.
BURGUND. Tahdon ummessa silmin huomauttaa häntä siitä, kun te vain häntä opetatte huomaamaan huomautustani; sillä tytöt, joita on koko kesän auringossa paistatettu ja lämpiminä pidetty, ovat, niinkuin kärpäset Pertunpäivän aikaan, sokeita, vaikka heillä on silmät päässä; ja silloin he sietävät käsin pitelemistä, vaikka ennen tuskin sallivat että heitä katseltiin.
KUNINGAS HENRIK. Opetus tästä on, että saan odottaa aikaa ja kuumaa kesää; ja silloin minä sen kärpäsen, sen teidän serkkunne, perältäkin tavotan, ja sokea hänen pitää olla.
BURGUND.
Niinkuin lempi on, prinssi hyvä, ennenkuin se lempii.
KUNINGAS HENRIK. Niin, oikein sanottu; ja te voitte, jotkut teistä, lempeä kiittää sokeudestani, kun en voi nähdä monia kauniita Ranskan kaupungeita yhden kauniin Ranskan tytön tähden, joka seisoo tielläni.
KUNINGAS KAARLE. Oikein, hyvä prinssi, te näette ne perspektiivissä, kaupungit muuttuneina tytöksi; ne ovatkin kaikki neitseellisten muurien ympäröimät, joita ei sota koskaan ole puhkaissut.
KUNINGAS HENRIK.
Saanko Katrin vaimokseni?
KUNINGAS KAARLE.
Jos vain haluatte.
KUNINGAS HENRIK. Olen tyytyväinen; kun vain ne neitseelliset kaupungit, joista puhuitte, seuraavat myötäjäisinä, niin se tyttö, joka seisoi toiveitteni tiellä, on näyttävä minulle tien omaan tahtooni.