LAFEU.
Teen käskynne; ei siihen päivää mene.
(Menee.)
KUNINGAS.
Hän pitää turhist' aina pitkät puheet.
(Lafeu palaa, Helena mukana.)
LAFEU.
No, tulkaa!
KUNINGAS.
Tuolla kiireellä on siivet.
LAFEU.
No, tulkaa vain! Tää täss' on kuningas.
Sanokaa asianne. Vaarallinen
On teillä katse, mut ei moista vaaraa
Kuningas pelkää. Olen Pandarus,[4]
Ja jätän teidät kahden. Hyvästi!
(Menee.)
KUNINGAS.
No, kaunis lapsi, asiaako meille?
HELENA.
On, hyvä herra. Gerard Narbonnelainen
Ol' isäni; hän oli ammattiinsa
Erittäin perehtynyt.