ORLANDO. Ei tultu ajatelleeksi teidän mieltänne, kun hänet ristittiin.
JAQUES. Millainen on hänellä vartalo?
ORLANDO. Yhtä uljas kuin minun sydämmeni.
JAQUES. Teillä on runsas varasto kohteliaita vastauksia. Oletteko ollut tuttavuudessa kultaseppäin vaimojen kanssa ja kerännyt niitä sormuksista?
ORLANDO. En niinkään; mutta vastaan teille niinkuin tapettikuvat,[9] joiden suusta te olette oppinut kysymyksenne.
JAQUES. Teillä on sukkela äly, lienee tehty Atalantan kantapäistä. Tahdotteko istua tähän viereeni, niin alamme yhdessä sadatella haltijatartamme, maailmaa, ja koko tätä kurjuuttamme.
ORLANDO. Minä en tahdo soimata muuta elävää olentoa maailmassa kuin itseäni, jossa enimmin tunnen vikoja.
JAQUES. Pahin vikanne on se, että olette rakastunut.
ORLANDO. Sitä vikaa en vaihtaisi teidän parhaaseen hyveeseenne. Olen väsynyt teihin.
JAQUES. Tosiaankin, olin juuri hakemassa narria, kun löysin teidät.