Puosu ohjasi meidät satamalaiturille ja siitä hänelle tuttuja polkuja pitkin Café Montmarteen, joka sijaitsi kaupungin ulkolaidalla, synkän viidakon rajamailla. Kahvila oli tuollainen savihökkeli, joista olette nähneet kuvia maantieteen oppikirjoissa ja joissa alla seisoo: "Meksikkolainen maja auringonpaisteessa", mutta tällä oli laaja veranta erikoisena vetonumerona ja täsmälleen kuusi ja puoli ikkunaa vetoreikinä, joilla oli monta tarkoitusta. Isoimmista pääsivät omistajat karkuun "vapaa kaikille"-tappelun alkaessa, niistä ja pienestä räppänästä haihtuivat höyryt lauhkeaan yöilmaan ja yhdestä isoimmista ikkunoista lensi Elias inkivääripeltoon, mutta se ei vielä kuulu tähän.
Puosu esitti meidät emännälle, talonväelle ja piparkakunvärisille vieraille sekä lopuksi vielä isännällekin, jolla oli luihunnäköisin naama tällä puolen päiväntasaajaa. Mme Morineau lensi kaulaamme, samoin olisi M. Morineaukin tehnyt, mutta silloin olimme jo liian lujasti talon tavaroissa kiinni, joten aikomus jäi vain innostuneeksi käsien taputteluksi. Kokki vilkutti silmää Yvonnelle, Suzanne lensi nuolena hänen kaulaansa, ja yksi alkuasukkaista rupesi minulle vannomaan ystävyyttään, joka hänen puheistaan päättäen tulisi olemaan yhtä sitkeä kuin kookospähkinän kuori, ellen pian tarjoaisi hänelle puolta kapakan varastosta. "Amy Turnerin" miehistö oli saapunut ja ilo kuului poliisiprefektuuriin asti.
Messipoika toi pian toisen lastillisen, ja tuskin tuntiakaan ennätti kulua, kun jo räiskyvä tanssi vapisutti ikkunoita. Yvonnet, Suzannet, Murielit, Ah-poot ja Ah-moot hyppivät katon ja lattian väliä soittokunnan, jonka muodosti yksi banjo, yksi omituinen vehje sekä kaksi pakanaa, heläytellessä jotakin, mikä saattoi olla kaikkea Porilaisten marssin ja apachen kuolinlaulun väliltä. Ei se ainakaan tanssimusiikkia ollut, sillä semmoista tanssia ei ole vielä keksittykään. Pullot tanssivat hyllyillä, isäntä tanssi pöydällä, yksi piparkakku pöydän alla ja messipoika tanssi jo ulkona, minne täysi huone hänet oli heittänyt. Palmut ulkona huojuivat musiikin tahdissa, sisiliskot tulivat juurien alta esiin iltakonserttia kuulemaan, ja poliisit leikkivät kuuromykkiä Papeteen kuutamoisilla kaduilla. Heidän asianaan oli nyt valvoa kuuta, sillä — "Amy Turnerin" miehistö oli kaupungissa! Heleijaa! Maa vapisi, savi putosi katosta ja paksu huumaava höyry katosi pikku-räppänästä kuutamoiseen yöhön.
Kokki, Elias, oli mielityössään. Hän oli jo pyörittänyt vähän jokaista ja lopuksi tarttui Mlle Yvonne Cherrierin kaulaan kiinni. Lampaannahka oli pudonnut jo aikoja sitten hänen hartioiltaan, ja uljaampaa merenkulkijaa ei ole koskaan seisonut Morineaun valtakunnassa. Paita oli halennut, hattu mennyt kaiken maailman tietä, ja maailma pyöri leiskuvana pallona hänen silmissään. Hän oli jo liiankin reipas, niin reipas, että Yvonnen huumaava korvapuusti sai hänet tarttumaan talon ainoaan tuoliin, sen kolmanteen ja viimeiseen jalkaan kiinni. Yksi huitaisu, kaksi huitaisua, ja piparkakut tunsivat olevansa hyvin pieniä tässä matoisessa maailmassa.
Tämä oli harmillinen keskeytys. Me muut olimme vasta innostumassa. Seurattiin vuosisataisia traditsioneja ja lähetettiin Elias tulisilla potkuilla ikkunan kautta suoraan kuuta kohden. Rauha palasi ja sen mukana piparkakut tarjoilupöydän alta. Ei se oikein säädyllistä menoa taitanut olla, mutta näillä leveysasteilla joutuu veri hyrisevään liikkeeseen, johon verrattuna pohjoismaalainen tunteenpurkaus on kuin etanan kävelyä tervatynnyrissä.
Puoliyö koitti ja innostus sammui vähitellen. Puosu ehdotti liikutettuna lähtöä uljaaseen kotiimme, ja me poistuimme arvokkaina, ensin kuitenkin hurrattuamme loppumattomia kertoja "Amy Turnerin" kunniaksi. Me olimme poikia, me!
Vene oli jo lähdössä, kun puosu saapui laiturille. Matkaa oli noin viisi metriä, mutta puosu otti sen kolmiloikalla. Ensimmäinen askel oli jo tarpeeksi, ojensimme airon hänelle, ja niin tuli puosukin säädyllisessä järjestyksessä "Amyn" kannelle. Uni maistui mainiosti kaikille muille paitsi messipojalle, joka maitoparta luuli Suzannen lempeän katseen olleen yksinomaan hänelle tarkoitetun.
Kokilla oli ollut oma seikkailunsa, mutta siitä me kuulimme vasta seuraavana päivänä poliisipäällikön univormun ilmestyessä parraspuulle. Oh, tuo sacre merimies oli tehnyt raivotekoja! Oli tapellut jokaisen vastaantulijan kanssa, oli lyönyt hänen arvoaan santarmi Guiraudia tuolilla päähän ja sitten takonut M. Le Bellionin arvoisaa päätä poliisilaitoksen saviseinää vasten. Tämä peto ihmishahmossa oli sitten yrittänyt tunkeutua erään kunniallisen kansalaisen asuntoon, mutta ovi oli ollut lukittu. Oli sitten lyönyt kaikki ikkunat säpäleiksi ja tyyntynyt vasta saatuaan pari hyvinheitettyä kookospähkinää päähänsä. Ja, valitti lihava esivallan edustaja, sitten oli kehdannut karata, vaikka koko Papeteen yhdistetty ja liittoutunut poliisivoima oli hänet vanginnut laillisesti. Je suis très contente, jos tuo onneton hirtettäisiin jo tänään. M. Guiraud makasi sairaalassa ja koko kaupunki huusi kostoa. Oh, tuo peto on heti vangittava!
Ukko Landen kuunteli hymyillen tätä sanatulvaa. Hän oli ennenkin hoitanut poikiensa asioita. Eikö voitaisi sopia siitä, että tämä hirviö suljettaisiin laivan ruumaan rottien nakerreltavaksi, mikä varmasti ottaisi hänestä kaiken pahan sisun pois? Eikö sovittaisi siitä, että tämä peto saisi olla vielä hengissä, kun samalla luvattaisiin, ettei hän koskaan enää jalallaan astuisi M. Prefektin ihanaan ja rauhalliseen kaupunkiin, jonka kaunistuksena sen uljas poliisivoima oli. — Au reservoir, arvoisa herra, minulla olisi vähän kiirettä laivatöiden kanssa. Ryhdyn heti tarmokkaasti rankaisemaan roistoa.
Esivalta poistui tyytyväisenä. Esivalta poistui myöskin pelosta, sillä tilanne oli jo alkanut muodostua uhkaavaksi. Puosu oli tavantakaa vahingossa pudottanut ylhäältä mastosta kaikenlaisia päätä kovempia esineitä esivallan jalkojen juureen. Jack usutti laivasian esivallan kimppuun ja yksi miehistä sormeili hermostuttavan hajamielisenä ylikypsää meloonia. Mieliala oli Ranskan siirtomaahallintoa vastaan ja se aiheutti senkin, että laivan kylkeä maalaavan Charlesin maalipurkki kaatui vahingossa esivallan livreepukuisten soutajien päälle.