KUNINGAS (tyynesti).
Eteenpäin!
REGINA.
Kaikki vaino, kaikk' kaunat kohtalon, sodan ja sorron paino, häpeät tappion ja raivot kurjuuden, ne etsi maaliaan… ne teissä löysi sen. Ja silloin yöstä nous kuin tulivuoren turma vihani punainen ja huusi: surmaa! surmaa! Ennenkin nähty on tyrannein kaatuvan. Ja silloin vannoin minä… teille kuoleman.
RUHTINAS.
Miel'puoli, vaikene! Hän hourii, huomannette.
KUNINGAS (kylmästi).
Eteenpäin!
REGINA (ruhtinalle).
Hetkinen, ennenkuin tuomitsette.
(Kuninkaalle.)
Ei emo laulanut mun ole kehdollain
ja siksi, siksi, ah, ma vihaan opin vain.
Tok' uness' urhon näin, niin jalon, uljaan, pyhän,
mi suur' ol' vallaltaan, sielultaan suuremp' yhä,
ja lemmell' enemmän kuin miekallaan hän voi.
(Epäillen.)
Ma teidät näin…