"Urban Niemand, kersantti…"
"Niin, minä tiedän. Tiedän myöskin ikäsi ja syntymäseutusi. Mutta mistä sait nimen Urban? Sitä ei meillä käytetä."
"He sanoivat sen antaneensa paavin mukaan."
"He? Kutka he?"
"Nunnat, jotka kastoivat minun toiseen kertaan Ingolstadtissa."
"Mitä? Oletko sinä uudestaan kastettu katolilaiseksi?"
"He sanoivat niin. Minä en itse mitään tiedä."
Kristiinan veri kuohahti.
"Sinä kurja uskonheittiö! Olet kuudentoista-vuotias, olet saanut kristillisen kasvatuksen, palvelet mainiona minun urhoollisessa sotajoukossani ja annat kastaa itsesi uudestaan, tullaksesi katolilaiseksi! Etkö siis tiedä, että se, joka luopuu uskostansa, pettää omantuntonsa, kunniansa, isänmaansa, eikä ansaitse, että rehellinen mies häntä uskoo! Jumalani, olla lutherilainen ja ruveta katolilaiseksi! Sehän on lähtemistä päivän valosta pimeään yöhön. Mitenkä tulit sinä noin surkealle harhatielle?"
"Olin haavoitettu ja kipeä. Annoin heidän tehdä kanssani, mitä tahtoivat."