Saman päivän iltana tuotiin profeetan luo vangittu roskaväen rääkkäämä ukko, verisenä, puoleksi uupuneena, vaatteet revittyinä ja valkoiset hiukset tahrattuina katujen loalla. Tämä oli tuo äsken kaikkivaltias Ruben Zevi. Profeetta ei tuntenut tahi ei ollut tuntevinaan setäänsä. Hän kysyi kuninkaallisen tuomarin kylmyydellä, tahtoiko vanki kuolla kadotettuna tahi tunnustaa Messiasta ja elää.
Ruben Zevi tarvitsi hetken tointuakseen. Hän katseli tutkivasti ihanaa, synagogan valta-istuimeksi muodostetun alttarin luona olevaa, purpuraviittaan verhottua nuorta miestä, ja mainitsi Johannes Kastajan sanoman:
"Oletko sinä se, joka tuleva on, taikka pitääkö meidän toista odottaman?"
"Olen se, mikä olen", vastasi profeeta niillä salaperäisillä sanoilla, jotka sanotaan sisältävän korkeimman olennon nimen.
"Schabbathai Zevi, Mordechain poika", sanoi vanhus jälleen, "en kysy, ken sinä olet, sillä sinä olet liha minun lihastani ja veri minun verestäni. Minä kysyn sinulta, mitä sinä olet ja oletko se, jonka tulla pitää?"
Profeetta ei koskaan ollut vastausta vailla. Hänen huuliltaan tulvasi oppineita todistuksia, Moseksen kirjoista, profeetoista, Talmudista, Midraschimista, Masorasta ja muista viisauden aartehistoista.
"Hyvä, jos olet Messias, niin anna minulle merkki! Sano minulle, mitä tänään rukoilin Absalomin haudalla!"
"Sinä rukoilit minun tuloani, ennenkuin minun tunsit", vastasi profeetta heti.
"Oletko sinä profeetta, joka et tiedä, että juuri se, jonka unohdin ja jonka vuoksi Herra kielsi minulta merkin, ei antanut viheriän vesan versoa kuivuneesta orjantappurasta, oli, että unohdin häneltä rukoilla Messiaan tuloa! Valehtelia olet sinä, Mordechain poika! Polvi polven perästä on kansasi vuosituhansia odottanut vapauttajan tuloa; kaikissa kurjuuksissa on hän ollut sen toivona, ja odottaen häntä olemme vuodattaneet Natzarealaisen viatonta verta. Minä houkkio olen tahtonut mennä Jumalan neuvojen tielle ja asettaa, voimaansa Israelin kansan ilman Messiasta. Katso, minä nöyryytän itseni ja tunnustan tyhmyyteni: mutta sinä ylpeilet. Missä on sinun voiteesi? Missä sinun merkkisi? Sinä, joka korotat itsesi kuningasten kuninkaaksi, etkö tiedä, että ensiksi täytyy Eliaan nousta kuolluista valmistamaan tietä Herran valitulle? Missä on Elias? Sinä kuljet sinun tietäsi, Jehovan kulkee hänen tietään. Mordechain poika, sinä olet elämäsi lopettava luopiona, sinä olet Gojimin pilkkana oleva ja seitsemänkertaisena kurjuutena Isr…"
Ennenkuin vanhus ehti lausua sanan, olivat nazirit tarttuneet häneen takaa päin ja panneet kapulan hänen suuhunsa. Tuossa äsken puhdistetussa synagogassa ei saanut yhtään verta vuotaa enään. Ruben Zevi vietiin muurin luo siihen paikkaan, jota nimitetään Abrahamin uhriksi. Sen lähelle on muuriin liitetty poikki taitettu pylväs, josta taru kertoo, että tämän pylvään ja öljyvuoren välille tulee viimeisenä päivänä jännitettäväksi hieno lanka, jonka toisessa päässä Jesus on vartiana ja toisessa Muhamed. Tämän langan yli enkelit vievät ihmisten sielut; hyvät sielut pääsevät ylitse, mutta pahat syöksähtävät kadotuksen kuiluun. Tässä se oli, kuin Ruben Zevi tuli syöstyksi muurilta alas Hinnomin laaksoon. Hän oli kieltänyt Messiaksen eikä katsottu ansainneeksi juutalaisen kuolemaa, vaan syöstiin alas viimeisenpäivän langan luota Jesuksen ja Muhamedin väliltä.