"Niin olen."
"Olen nähnyt sinun ennen toisen nimellisenä ja toisessa puvussa."
Kaikki veri, mikä tuossa nuoressa juutalaisessa vielä oli, nousi hänen poskiinsa.
"Nimeni oli silloin Urban Niemand ja minulla oli kunnia Breitenfeldin tappelun jälkeen teidän ylhäisyytenne määräyksestä päästä kersantiksi uusmaalaisiin."
"Mitä? ja nyt olet juutalainen?"
"Olin sokea ja sain virka-eron. Iso-isäni on juutalainen. Hän lähetti minun asioille Pragiin, ja silloin me äkki-arvaamatta satuimme tulemaan vihollisia vastaan ja meidän täytyi siis etsiä suojaa ruotsalaisen kuormastojoukon seassa."
"Vahinko! Sinusta olisi saattanut tulla jotakin. Sinä taistelit Slangen kanssa Breitenfeldissä ja nyt sanotaan, että sinä jälleen eilen käytit itsesi urhoollisesti. Pyydä minulta suosion-osotusta!"
Nuorukainen lankesi hänen jalkojensa eteen. "Oi, teidän ylhäisyytenne, antakaa minulle takaisin arvoni, antakaa minun kuolla puolestanne!"
"Hän puhuu kuumehoureessa!" virkkoi nuori, aatelinen neito, joka väkijoukosta astui esiin ja kunnioittavasti tervehti sotamarsalkkaa. Neiti Hagar Ryning ei ollut tuntematon, hän oli seurannut sotamarsalkan puolisoa Ruotsista Holsteiniin, ollut osallisena hänen matkansa vaivoissa ja voittanut sekä hänen että sotamarsalkan suosion, ollessaan viisaana, neuvokkaana ja rohkeamielisenä seuralaisena sota-elämän monissa vastuksissa. Beata rouva oli itsellensä pyytänyt tätä tarpeellista seuraa sisareltaan, rouva Sofia De la Gardielta ja tällä taas oli ollut syytä hankkia tätä matkaa varten lupaa Hagarille Risebergan valtaneuvos Ryningin rouvalta. Mutta olipa presidentin rouvalla ollut paljon vaivaa saadakseen niin rauhallista, käytännöllistä emäntää kuin Risebergan rouva oli, suostumaan tähän matkaan, mutta mitä ei huolellinen äiti saa toimeen, joka tahtoo varmoja tietoja kotinsa unhottaneesta pojastaan? Hagarin kihlattu, Kustaa Kurki, oli sodassa unhottanut sekä äidin että morsiamen. Kipinä, joka oli syttynyt liekitsemään 19 vuotisessa, oli pian sammunut, ja morsian lähetettiin sitä uudestaan sytyttämään. Turhia vaivoja! Kustaa Kurki ei taistellut Torstensonin joukossa, hänen kihlattunsa ei askeltakaan ottanut etsiäksensä häntä. Rakastajalla ei ollut paikkaa Hagarin sydämmessä.
Entinen kersantti Urban Niemand, tätä nykyä juutalainen asiamies Benjamin Zevi, tirkisteli kaksois-sisartaan kuten harhanäkyä. Hän ei ollut Hagaria nähnyt sen jälkeen, kuin Tukholmassa kaksi vuotta sitten tapasivat toisensa eikä kumpikaan odottanut kohtaavansa kaksoispuoltansa täällä. Hagar käsitti heti asemansa. Jos hän nyt olisi ilmaissut olevansa tämän nuoren juutalaisen sukulainen, olisi hän samalla nostanut pois entisen elämänsä hunnun; silloinhan tuo uusi nimi jälleen olisi tullut arvelun alaiseksi, joka nyt antoi hänelle turvaa ja josta ei kukaan tietänyt muuta kuin että Ryning oli tyttärekseen ottanut Kurjen perheen sukulaisen.