"Mitäpä siinä muuta olisi kuin nurinaa, missä herrat hallitsevat sekä peltoja että taloja? Se ei vielä ole mitään sen suhteen, mitä siitä kerran syntynee, jahka valtakunta saa rauhan. Mitä nyt kuiskataan etehisessä, huudetaan silloin täyttä kurkkua torilla."
"Teidän korkea-arvoisuutenne ennustaa pahoja aikoja. Minä tuumaan, että rauha olisi kaikille lievitys."
"Se on pahaa, joka supattaa salaisuudessa. Vetäkää pöpö esiin pimeästä nurkasta, älkääkä pelätkö hänen naamariansa, armollinen röökinä! Se aika tulee ja on jo tullutkin, että herrat rupeavat tavottelemaan kuningattaren kruunua, papin kirkkokuria, porvarin nahkakukkaroa ja talonpojan lehmää. Vetäkää tämä kaikki valkeuteen, etsikää siihen parannusta, älkää yhtään säälikö! Turvatkaa, kuten entiset hurskaat kuninkaat, Jumalaan ja Ruotsin rahvaaseen! Älkää puolalaista hallitusta käyttäkö, armollinen röökinä! Huono on meistä herrojen hallitus. Yhden täytyy vallita taivaassa ja yhden maassa."
"Ritaristo on kuitenkin sodan aikana valtakunnan etevin turva, teidän korkea-arvoisuutenne."
"Niin kyllä ja valtakunnan etevin sieni. Tehkää rauha, Jumalan valittu, tehkää rauha!"
"Se on tarkoitukseni. Tarjoan Kristian kuninkaalle tuolla Brömsjoella jotenkin sopivia ehtoja. Jotakin täytyy hänen kärsiä, vaikk'ei hukkaan asti. Minun mielestäni on parempi niistää juutin nenää, mutta pitää häntä hengissä, kuin että siellä meidän ja Saksan välillä on herraton takapiha. Iso-isäni tahtoi hävittää venäläisen, halkaisemalla hänet kappaleiksi; isäni katsoi paremmaksi leikata hänen kyntensä ja antaa hänen elää, mutta asettaa puron ja muurin hänen tiellensä. Juutilainen tunkee päällemme, mutta hän on meille sekä purona että muurina. Mitä teidän korkea-arvoisuutenne tuumaa? Mikä on parempi: pitää riitaista portinvahtia, taikka jättää porstuan-ovi selkiselälleen tulevaa Wallensteiniä varten."
"Rauhaa, rauhaa, armollinen röökinä! Te näette kauemmaksi kuin minä aikojen vaiheisiin. Katsokaa, suuri Kustaa kuningas on jälkeensä jättänyt tyttären!"
"Mutta valtiokansleri ei tahdo."
"Eikö tahdo? Eikö ole siinä hänelle kylliksi, että hänen kuningattarensa tahtoo?"
Kristiina kohotti olkapäitään. Tähän asiaan hän tahtoi tulla.