— Mutta sittenhän on kuninkaallinen majesteetti muutaman silmänräpäyksen kuluttua täällä.
— Tuossa paikassa, mikäli minä tiedän.
— Mitä järkeä oli sitten sinun lähettämisessäsi?
— Teidän korkeutenne käskyn mukaan piti minun noutaa vastaus.
— Sinä olet joko liian viisas veijari taikka Stedingkin alku, ja se ajaa jokseenkin saman asian.
Pieni kersantti katsoi häntä suoraan kasvoihin silmääkään räpäyttämättä.
— Mene ja pane maata! sanoi prinssi voimatta kaikesta suuttumuksestaan huolimatta pidättää nauruaan.
Kersantti Lennart Croneld marssi ulos. Prinssi kutsutti kapteeni
Croneldin, joka kuului hänen adjutantteihinsa.
— Kelpo kohteliaisuuksiapa kuningas lähettää tuon poikanulikan, teidän veljenne, tuomaan minulle! sanoi hän ja kertoi vastauksen. Täällä Suomessa käytetään omituisia lausetapoja, ja kuninkaallinen majesteetti elää maassa maan tavalla.
— Minä en luule teidän korkeudellanne olevan valittelemista tuon sananlaskun johdosta, vaan ennemmin Södermanlannin herttualla, vastasi kapteeni. Kaitselmus varjelkoon mitään tapahtumasta suuramiraalille, mutta jos niin onnettomasti kävisi, näyttää siltä kuin kuningas olisi edeltäkäsin tahtonut miettiä jonkinlaisen hautakirjoituksen…