— Ahaa! Väijyntää siis?
— Ei suinkaan… Vähän hätäpuolustusta vain! Te suvaitsitte äsken muistuttaa minua aatelismiehen velvollisuuksista. Niihin minä luen ennen kaikkea uskollisuuden kunniaa ja kuningasta kohtaan, ja teidän kunnianne, rouvaseni, liittyy siksi läheisesti sen perheen kunniaan, johon minäkin kuulun, että minä en millään tavoin voi ruveta paljastamaan vehkeitänne, ellette aivan pakottamalla pakota minua siihen.
— Mitä vaadit siis? Sano!
— Minä vaadin, että te täydellisesti ja kaikiksi ajoiksi luovutte noista kavalista vehkeistä ja käytätte vast'edes kaiken vaikutusvoimanne niiden estämiseksi. Pyydän teitä tämän kirjeen asemesta kirjoittamaan paroni Sprengtportenille toisen, jossa kuvailette kansaa ja armeijaa aivan toisessa valossa ja kehoitatte häntä luopumaan tästälähtien kaikista sellaisista kokeista. Ja vihdoin … suokaa anteeksi, rouvaseni! … pyydän minä, kaikella sillä kunnioituksella, mitä minä olen velvollinen osoittamaan äitipuolelleni, että pitäisitte hiukan enemmän lukua isäni iästä, hänen tavoistaan, harrastuksistaan ja hauskuudestaan hänen vanhoilla päivillään. Minä pyydän, sanalla sanoen, teitä muistamaan sekä hänen asemaansa että omaanne.
— Ja kaikki tuon mitättömän paperipalan tähden?
— Ei, rouvaseni, teidän kunnianne, teidän omantuntonne ja velvollisuutenne tähden.
Rouva Croneld hymyili, mutta ei enää pilkallisesti, vaan lempeästi.
— Tosiaankin, hyvä Lennart — sanoi hän — huomaa, että olemme vaihtaneet keskenämme osia. Tähän asti minä olen antanut sinulle äidillisiä varoituksia; nyt sinä vuorostasi muistutat hyväntahtoisesti minua velvollisuuksistani. Mutta miksi olisimme vihollisia, kun kaikki kehoittaa meitä olemaan ystävyksinä? Koska sinun onnistui estää soutumatkani, niin lähtekäämme kävelemään pitkin rantaa; minulla on siten tilaisuus selittää sinulle vähän tarkemmin sekä omaa kantaani että asioiden kantaa. Mutta maltapas; minua ei odoteta kotiin päivälliseksi… Paraskove!
Venäläinen kamarineitsyt lähestyi.
— Mene sanomaan, etten lähdekään järvelle, että kori kannetaan takaisin ja että päivällinen katetaan kolmelle hengelle puutarhan kasvihuoneeseen. Näethän, olemme saaneet rakkaan vieraan.