Käskyä toteltiin. Kapina oli tukahutettu. Joukot kulkivat pois ja hajosivat vähääkään arvelematta majoihinsa. Vääpeli Norberg katseli sitä nurkan takaa.
— Siinä näette nyt itse, hyvät herrat — virkkoi eversti upseereille, joista moni jokseenkin selvästi näytti tyytymättömältä asian päätökseen — siinä näette, minkäarvoista on se sotamiehen tyytymättömyys, johon muutamat teistä niin lujasti nojautuivat. Sotamies on taitamaton, hänet voidaan eksyttää, saattaa harhateille; mutta vedotkaa hänen perittyyn uskollisuuteensa, hänen sotilaskunniaansa, niin saatte nähdä, että hän menee tuleen huolimatta muusta kuin velvollisuudesta ja käskyistä.
Herroilla ei ollut sillä kertaa mitään vastattavaa. Stedingk istuutui kirjoittamaan kuninkaalle ja kutsutti sitten luoksensa kersantti Croneldin.
— Sinäpä vasta olet aika poika! alkoi hän. Tuskin kaksi tuntia sitten pääsit arestista, ja nyt olet valmis ryömimään sinne uudestaan. Sinä paljastit säiläsi! Mitä kummaa sinulle pitää tehdä? Täytyykö minun välttämättömästi alentaa sinut sotamieheksi, jotta oppisit sotakuria?
Nuorukainen vaikeni, katse totisena kuten ainakin. Kenties hän huomasi, ettei päällikön uhkaus ollut niin vaarallista laatua kuin miltä se kuulosti.
— Olkoon nyt sinään, jatkoi eversti. Tällä kertaa saat sen kuitata sillä, ettet saa arvoylennystä, joka omasta pyynnöstäsi lykätään toistaiseksi. Nyt toiseen asiaan. Oletko paikalla valmis nousemaan hevosen selkään ja lähtemään kuninkaan luo Loviisaan?
— Olen valmis milloin herra eversti vain käskee.
— Hyvä. Vie tämä kirje kuninkaan omiin käsiin. Huomaa tarkoin: omiin käsiin! Kuninkaallinen majesteetti kyselee sinulta sitä ja tätä, mitä täällä on tapahtunut. Sinä olet älykäs poika ja, mikä on vielä parempi, sinä olet rehellinen nuorukainen. Minä luotan sinuun ja sentähden valitsen minä sinut tavallisen sanansaattajan sijaan. Ymmärrätkö?
— Kyllä, herra eversti.
— Saatat tunnollisesti kertoa kuninkaalle kaiken, mitä olet nähnyt ja mitä tiedät. On välttämätöntä, että hänen majesteettinsa saa selvän kuvan täkäläisestä asemasta, ja paremman kuin minä taidan tai tahdon antaa kirjeessä. Karta nimiä, ellei sinulta erikoisesti niitä kysytä. Mitä muihin asioihin tulee, noudatat sinä majesteetin käskyjä. Muista, että paljon riippuu siitä, miten toimitat tehtäväsi.