Nell nauroi. "Minäkin sen näin. Näin sivumennen sanoen, olen minäkin pannut pistämään Solin turpansa isän lemmikistä edelle."
"Sitä olisin minäkin halunnut katsella. Nell, ettekö aio milloinkaan tulla ratsastamaan kanssani?"
"Kyllä jonakin päivänä, kun voimme tehdä sen vaaratta."
"Vaaratta!"
"Tarkoitan, sitten kuin rosvot ovat poistuneet rajalta."
"Ah, olen niin iloinen, että myönnyitte", sanoi Dick nauraen. "Olen usein ihmetellyt, miten Belding tuli antaneeksi Blanco solin minulle."
"Hän on mustasukkainen. Luullakseni hän haluaa päästä Solista."
"Eihän? Kuulkaahan, Nell, hän on valmis antamaan Laddille ja Jimille myöskin valkoiset hevoset milloin tahansa."
"Onko? Ei kumminkaan Deviliä, White womania eikä Reinaa. Ei iki maailmassa! Mutta isällä on paljon muitakin nopeita hevosia, joiden joukosta pojat saisivat valita. Dick, sanon teille isän haluavan, että Blanco sol juoksisi itsensä loppuun, menettäisi nopeutensa erämaassa. Hän on niin mustasukkainen Diablon vuoksi."
"Ehkä. Hän on totisesti omituisesti kiintynyt hevosiin. Ymmärrän sen nyt paremmin kuin ennen. Omistin pari juoksijaa ennen maailmassa. Luullakseni nuo eläimet sopivat minulle siihen aikaan. Mutta Blanco sol —!"