"Neiti Collie, emme ole poistuneet vielä", Lem sanoi omituisen hellästi. "Jim on jo kauan aikaa hankkiutunut Wyomingiin ja senvuoksi hän puhuu näin."
Sitten ryhtyivät paimenet käsillä olevaan työhönsä. Jim irroitti satulan, mutta jätti suitset hevosen suuhun. Tätä ei Whang tietystikään voinut käsittää. Se oli opetettu seisomaan, kun sen suitset heitettiin maahan, ja ollen hevonen, joka olisi käyttänyt sopivaa tilaisuutta hyväkseen karatakseen, se totteli nyt parhaimman ymmärryksensä mukaan vapisten kovasti. Jim oli sitovinaan sen etujalat yhteen alhaalta, mutta vetäisikin äkkiä köyden polvien yläpuolelle. Silloin Whang tiesi tulleensa petetyksi. Se korskui tulisesti, kiljaisi ja nousten takajaloilleen se pieksi ilmaa vihaisesti. Jim veti köydestä sen huutaessa ja piestessä etujaloillaan ilmaa ja lopuksi Jim nykäisi voimakkaasti kellistäen Whangin kyljelleen, jolloin Lem tarttui suitsiin istuutuen hevosen päälle. Kun se oli saatu tehdyksi, Jim irroitti toisen etujalan, vetäisi sen toisen takajalan yli ja sitoi ne yhteen äkkiä kiinnittäen suopungillaan molemmat kaviot lujasti yhteen. Mustangi käännettiin nyt toiselle kyljelleen ja toisiin jalkoihin nähden meneteltiin samoin. Tämä vei hevoselta voimat ja kengitystä voitiin jatkaa.
Columbinesta tuntui vastenmieliseltä katsella sitä, mutta hän oli aina saapuvilla silloin kun hänellä vain oli siihen tilaisuutta, koska hän tiesi, etteivät paimenet käyttäydy julmasti hänen läsnäollessaan.
"No, huomenna se taasen kävelee kuin puujaloilla", Lem sanoi noustessaan Whangin päältä.
"Mitä vielä. Se on kuin muuli, joka suostuu rupeamaan ystäväkseni kahdeksikymmeneksi vuodeksi saadakseen tilaisuuden potkaista minua", Jim vastasi.
Columbinesta tuntui tämän toimituksen mielenkiintoisimmalta hetkeltä se, jolloin mustangi nosti päätään ja katsoi jalkojaan saadakseen selville, mitä niille oli tehty. Tuossa katseessa oli jotakin melkein inhimillistä, koska se ilmaisi ymmärtämystä, pelkoa ja raivoa.
Paimenet irroittivat sen jalat ja antoivat sen nousta seisoalleen, jolloin se tömisteli teräskenkäisiä kavioitaan.
"Miten halpamainen teko, Whang", Columbine sanoi. "Jos omistaisin sinut, sinun ei milloinkaan tarvitseisi alistua siihen."
"Minun puolestani saatte sen kyllä", Jim sanoi kiinnittäessään satulaa. "Sillä ei osaa ratsastaa muut kuin minä. Tahdotteko koettaa?"
"En tässä puvussa", Columbine vastasi nauraen.