PIMENTO eller PIMENTOLA, pohjan perä, ultima Thule; yttersta mörkret, dels i afgrunden, dels i Norden vid Novaja Zembla och Turja (Norrige).
Ukko Turjasta tuloo.
Mies pitkä pimentolasta.
Täynnä hyytä, täynnä jäätä.
Syltä on housun lahkeesta.
Puolta toista polwen päästä,
Kahta syltä Roatiolda,
(i.e. housun persauxilta ifrån byxlinningen)
Täynnä hyytä, täynnä jäätä —
Se Turja & Tuli poika.
Denna långa man ifrån Pimendola, anropas ock som Hofslagare, då hästfoten flintat:
Tuli Poika Pohjalasta,
Uros uudesta kylästä,
Pitkä mies Pimendolasta,
Tuo tulla tuhahteloowi.
Suoni wihko kainalossa,
Liuta kesseli selässä;
Minä nuota anelemaan,
Anna miekkonen minullen,
Minä nuota tarvvihteisin;
Tästä liuta liukahtanna,
Tästä kalwo katkennunna;
Tähän kalwo kaswattele,
Tähän liityö lihoa,
Ellys märille männy,
Ellys wismoillen wiruoo — — —
Då elden fans i Aluanjärwi, sedan flera notvarp blifvit dragne, kom ock en stark Otter ifrån Pimendola —
Tuli mies Pimentolasta,
Mies tarkka Topiolasta,
Joka rohkeisi ruweta,
Wiilemähän wikkelästi,
Rautaisitta rukkaisitta,
Wantuitta matoisitta
I Pimendola smiddes äfven troll-pilar, som voro dödelige Pestskott.
Poika lähti Pohjan maahan,
Mies pieni Pimentolahan,
Nuolia teettämähän,
Wasamoita walmistamahan,
Ambu nuolia asetti,
Ruho nuolia takoi
Ramba jousta jännittääpi — —
Se Pohjola.