6. Tranan, räfven, anden och hönan.
Kurg i reboi. Kurki ja repo.
Kurg jäi talveks, reboi tu- Kurki jäi talveksi, repo tu- li, kysub: "kut silei kurg elä- li, kysyi: "kuinka sinä kurki da?" Kurg sanoi: "mi minun elät?" Kurki sanoi: "mitä mi- elämises, kun milai ni-mitä sö- nun elämisestäni, kun minulla mist ei le." Reboi sanui: "o- ei ole mitään syömistä." Repo penda sä mintäi, kurg, lend- sanoi: "opeta sä minua, kurki, maha, mä sintäi sötan talven." lentämään, mä sinua syötän tal- Hän i söti talven, i tuli ke- ven." Hän myös syötti talven, sä, "no, sanui, openda lend- ja tuli kesä, "no, sanoi, opeta maha!" lentämään!"
Kurg sanob: "istutehe selg- Kurki sanoo: "istuutu sel- ha, mä sintäi opendan!" Re- kään, mä sinua opetan!" Repo boi istuihe i n'etsä kurg lent', istuutui ja se kurki lensi, len- lent', lent', lent' ylähaks, i si- si, lensi, lensi korkialle, ja gä jät' reboin, kudam langeis siellä jätti revon, joka lankesi maha i katkais itsese jalgan. maahan ja katkaisi jalkansa. I n'etsä kurg laskihe maha i Ja kurki laskihe maahan ja kysub: "kuitei silei, reboi, leta kysyy: "kuinka sinulla, repo, oli?" "Hyvä, sanob reboi, oli, lentää oli?" "Hyvä, sanoo repo, a jalgan katkaisin." — "No, oli, mutta jalan katkaisin." — sanui kurg, kun katkaisit, ka "No, sanoi kärki, kun katkai- katkaida!" sit, niin katkaise!"
Sors i kana. Sorsa ja kana.
Jäi sors talveks. Kana sa- Jäi sorsa talveks. Kana sa- nob: "kut silei sors eläda?" noo: "kuinka sä sorsa elät?" Sors sanob : "nälgha kolen, sö- Sorsa sanoo: "nälkään kuolen, da ei le ni-mitä." N'etsä kana syödä ei ole mitään." Kana sanoi sanui sorsale: "openda sä min- sorsalle: "opeta sä minua uimaan, täi ujumaha, mä sintäi talven mä sinua talven syötän." Sii- sötan." Siit i söti sorsat tal- tä myös syötti sorsaa talven. ven. Tegihe kesä, "nygyide Tuli kesä, "nyt opetan, opendan, sanui sors, astu sa- sanoi sorsa, astu pyydämme mai yhtes räpusuden." N'etsä yhdessä rääpystä." Kana al- kana ujuskans sorsan jälghe koi uida sorsan jälkeen ran- rannas-päi i uptaskans. "Oi nasta ja upota. "Oi sorsa up- sors uptan!" — "Hot uptat, ka poan!" — "Jos uppoat, niin sä upta!" — "Oi sors upsin!" uppoa!" — "Oi sorsa upposin!" — "Hot upsit, muga upsit." — "Jos upposit, niin upposit." — Hän i uppois kans. — Ja kana myös upposi.
7. Tre bröder blifva rika.
Kolmen veljesen bohatunt. Kolmen veljeksen rikastuminen.
Endei eletihe kolmen velje- Ennen eli kolme veljestä ja sed, i n'ene jagoihesei: yhtele ne jakoivat välillänsä: yhdelle tuli gominlabidoine, toisele tuli riihi-lapio, toiselle kissa, kas'ji, kolmandele niinkät'sine. kolmannelle niinikeränen. Se N'etsä labidoisen ked vanhemb vanhin veli riihi-lapion kanssa. velj läks rahfhasehe. Astui, läksi vaeltamaan. Astui, as- astui, i tuli gomnaha, gom- tui ja tuli riihelle, riihessä nas mus'jik rugeben pubtastab, mies ruista puhdistaa, jyvän jyväisen kandab t'sogaha, a kantaa loukkoon, ruumenen toi- runguden toishe. N'etsä sanui seen. Se poika sanoi hänelle: hänele briha: "mäne mugoitt'e "mene mokoma rukiin puhdis- rugehen puhtastaj kothe, kuni taja kotiin, sillaikaa kuin sinä sinä sööt i havadan toot, sini syöt ja säkin tuot, minä ne minä n'etsän rugehen selgitan." rukiit selvitän." Mies meni, N'etsä mus'jik mäni, söi, i söi, ja kun tuli syömästä kons tuli sömas-päi tagaisi, takaisin, olivat sillä pojal- n'etsil brihal rugehed jo sel- la rukiit jo selvitetyt. Mies gitetud. Mus'ijk kysub bänel: kysyy häneltä: "mikä kone "mi silai n'etsä statjaine, ku- se sinulla on, joka rukiit sel- dam rugehen sel'gitab?" "Om vittää?" "On minulla riihi- milai labidoine", sanui briha, lapio", sanoi poika, ja osoit- i osuti hänele labidoisen. Mu- ti hänelle lapioisen. Mies s'jik kysub: "min sinä pagitset kysyy: "mitä sinä pyydät n'etsiit labidoises?" Hän n'etsä siitä lapiosta?" Poika nos- briha noust labidoisen seisma- ti lapion pystöön ja sanoi: ha i sanui: "n'etsän kortan "sen korkuisen läjän raho- kogon dengoit." Mus'jik i an- ja." Ja mies antoi, ja se doi, i n'etsä briha läks kothe poika läksi kotiin ja rikas- i bohatui. tui.
Toine velj sanob: "kut mi- Toinen veli sanoo: "kuinka lai pidab bohatuda? Lähtta i minun pitää rikastua? Lähtenen milei kas'jin ked rahfhase." minäkin kissan kanssa kulke- I läks n'etsä velj keskmaine. maan." Ja se keskimäinen veli Astui, astui, i tuli n'engoma- läksi. Astui, astui, ja tuli erää- ha lidnaha, i katsob, vedetas sen kaupunkiin, ja katsoo, ve- m'ehen hirile sömaks. Hän tävät miehen hiirille syödä. Hän sanui: "min andatei, ka minä sanoi: minkä annatte, niin minä mänen?" Hö äi dengoit hä- menen? He paljon rahoja hä- nele toigotetihe. I mänöb n'et- nelle lupasivat. Ja mene se poi- sä briha i panese aitha maga- ka ja paneikse maata aittaan, ta, kudam täys hirakaisit. Kons joka oli täynnä hiiriä. Kun hii- tuleskatas hirakaised händast ret alkavat tulla häntä syömään, söömha, hän pääst kas'jisen si- hän päästi kissan povestansa, ja sälis-päi, i n'etsä kas'ji rikoi se kissa tappoi heidät kaikki. Ja heit kaigit. I mänthe homis- miehet menivät aamulla kat- sol mus'jikad katsmaha: hira- somaan: hiiriä lavitsat täyn- kaisit lautsalised täydet, kaik nä, kaikki tapetut, mutta yk- rikotut, a yks hiir tobj istub si iso hiiri istuu miehen rin- m'ehen rinthil. I nous n'e- tahilla. Ja nousi poika, tu- tsä briha, tuli perthe i osut li pirttiin ja osoitti sen elä- n'etsän sverisen, kudam kaik vän, joka kaikki hiiret tappoi. hired rikoi. I kysui lidnan Ja kysyi kaupungin päämies: isand: "min sä hänes pagitset?" "mitä sä siitä tahdot?" Hän Hän libuti kas'jin korvis ylä- kohotti kissan korvista ylös haks i sanui: "n'etsän kortden ja sanoi: "tuon korkuuden an- andanet hobedat, ka i minä tanet hopiata, niin minä kis- kas'jin andan." Hän i andoi, san annan." Hän antoikin, i n'etsä briha tuli hobedan ked ja poika tuli hopian kanssa kothe i bohatui jalost. kotiin ja rikastui suuresti.